Golfia ja matkailua Portugalisssa 07.11. – 28.11.2015.
Majoittuminen iltamyöhällä Aroeiran golf-alueelle pimeässä ei vielä kertonut mitä tuleman pitää. Kuuden
sadan hehtaarin alue, kaksi 18-väyläistä kenttää ja valtavasti majoitustilaa, myös paikallista vakituista
asujaimistoa. Ilman autoa etäisyydet alueella liian pitkiä. Lissaboniin vajaa 30 kilometriä.
Tuli kolme viikkoa sateetonta, vähätuulista ja aurinkoista marraskuun säätä. Päivälämpötilat 17 – 24
astetta. Osa öistä oli viileitä ja muutamat aamut sumuisia, joka kuitenkin nopeasti haihtui. Sää sopii erittäin
hyvin suomalaisille.
Kentät Aroleira I ja II, olivat hienossa kunnossa ja hoito ensiluokkaista. Aamulla greenit puhdistettiin joko
lehtipuhaltimin tai haravoiden ”männyn” neulasista. Samoin yön kosteus poistettiin. Aroeira I helpompi ,
avoimempi pelata, toki väylän 14 par 3, jossa puolet väylästä oli vettä ja pieni bunkkereilla suojattu greeni,
jonne lyödään alaspäin, osoittautui ”pallokauppiaiden” suunnittelemaksi. Aroeira II oli kapeaväyläisempi ja
paljon vesialueita sisältävä kenttä. Molemmissa väylien sivujen aluskasvillisuus piilotti tehokkaasti pallot.
Klubitalo ja muut rakennukset olivat 70-luvulta, joten viimeisellä viikolla alkanut klubitalon remontti ei
tullut yhtään liian aikaisin. Vanhentunut ympäristö ei häirinnyt toimintaa eikä henkilökunnan
palveluasennetta. Aamuvirkut suomalaiset päästettiin monesti kentälle ennen paikallisia senioriryhmiä.
Pelasimme 15 kierrosta ja vain kahdelle viimeiselle kierrokselle saimme mukaamme kansainvälisiä
pelikavereita – ranskalainen pariskunta ja englantilainen herrasmies halusivat liittyä seuraamme.
Ajankäyttö oli tehokasta, aamulla varhain pelaamaan. Golf-lesket olivat kävelylenkillä samaan aikaan.
Iltapäivällä autoiltiin etsimään ruokapaikkaa ympäristön kylistä ja kaupungeista. Lauantait ja sunnuntait oli
varattu nähtävyyksiin tutustumista varten, tuli käytyä niin Lissabonissa (junalla), Estorilissa, Cascaissa
(mahdollisiin, tuleviin vierailukenttiin tutustumassa), Sesimbrassa ja Setubalissa. Ja tietenkin viinitilalla piti
vierailla sekä yhdessä ostoskeskuksessa, Jumbo Almadassa, Vantaan Jumbo on pieni sen rinnalla. Noin
tuhat kilometriä tuli ajeltua. Moottoritiet ovat 90 %:sti maksullisia ja hyväkuntoisia. Ruuhkiakaan ei ollut
muualla kuin Lissabonin lähiympäristössä. Paikallistiet olivat osin huonokuntoisia, vaikka kelirikko ei haittaa,
niin puiden juuret nostavat asfaltin monin paikoin ylös.
Hintataso oli reilusti alle Suomen tason. Halvimmillaan 4 hengen ruokailu juomineen ja jälkiruokineen sekä
litran kannu talon viiniä maksoi edullisimmillaan 34,50 €. Kaiken kaikkiaan Portugali on edullinen maa ja
ihmiset ystävällisiä. Ainoa haaste oli, kun turistialueiden ulkopuolella englanninkielen taito oli usein
heikkoa, ruuan tilaaminen sanakirjan ja sormella osoittelun perusteella oli haastavaa, mutta aina saatiin
ruokaa ja hyvää syötävää ruokaa.
Portugaliin voi palata taas uudestaan, hyviä golf-kenttiä maassa paljon.
Kiitokset matkaseurasta Anita ja Vellu Kyllöselle (Kotojärvi Golf).
Tarja ja Rami Välilä
Pitihän sardiinit syödä!
Aroeira II, kymppiväylä.
Vastaa